Home / Pöytätennis / Mailapelit hevosen selässä – Osa 2

 

Poolo kenttä on yleensä 270 x 150 metriä, mikä käytännössä tarkoittaa kuuden jalkapallokentän kokoista aluetta. Kentän päällys on tarkasti huollettua ruohoa, joka leikataan peliä varten lyhyeksi. Tämä takaa nopeakulkuisen, ja hevosille turvallisen areenan. Maalit muodostuvat kahdesta pitkästä tolpasta, joiden välinen laaja etäisyys myös takaa pelikentän turvallisuuden. hevosen ja kentän lisäksi pooloon tarvitaan maila, ratsastusvaatteet, polvisuojat, sekä kypärä. Ammatti pelaajat käyttävät lajille varta vasten suunniteltuja leveälierisiä poolokypäriä. Poolomailan varsi on joko puuta, hiilikuitua tai komposiittikuidulla vahvistettua puuta, ja sen pitkä mailapää on valmistettu puusta. Ammatti pooloon käytetään kirkasväristä puista, tai muovista palloa, joka on läpimitaltaan 7,6 – 8,9 senttimetriä. Poolon harjoitteluun käytetään usein pehmeämpää ja kevyempää palloa, jolla on vähemmän mahdollisuuksia aiheuttaa hevoselle mustelmia.

Omien pelivarusteidensa lisäksi poolon harrastajat tarvitsevat varusteita hevoselleen. Poolosatula on tavallista ratsastussatulaa kevyempi, ja litteämpi, ja siihen kuuluu varavyö, joka auttaa satulaa pysymään hevosen selässä, jos ykkösvyö katkeaa. Tyypillisesti poolohevosen suitsissa on pelham- tai gag kuolain ja kahdet ohjat. Satulan selässä pysymistä nopean pelinaikana auttavat myös rintaremmi, ja useimmilla hevosilla on käytössä kiinteä martingaali, joka kulkee satulavyöstä suoraan suitsiin. Jaloissa hevosilla on pintelit, tai muut suojat, ja heidän häntänsä sidotaan lyhyeksi, jotta se ei päädy pelin tielle, ja aiheuta vaurioita. Hevosilla saattaa olla myös kavioissaan ulkopuoliset suojat.

Poolon säännöt

Poolo pelin perusideana on saada pallo mahdollisimman useasti vastustajan maaliin, ja suojella omaa maaliaan. Pelin tarkasti valvotut säännöt takaavat paitsi pelin kulun, myös hevosten ja ratsastajien turvallisuuden. Esimerkkinä on pallolinja, joka on kuvitteellinen viiva joka piirtyy pallon kulun suuntaan. Pelaajien on kuljettava tämän viivan mukaan, hei eivät saa ratsastaa siihen sivusuunnassa, sillä tämä saattaisi aiheuttaa vakavia törmäyksiä, ja onnettomuuksia. Palloa viimeiseksi lyönyt pelaaja yleensä johtaa palloviivalla, mutta toiset pelaajat voivat yrittää puskea hänet siitä pois, kunhan heidän hevostensa nenä osoittaa samaan suuntaan. Hevosten ja ihmisten olkapää kontakti on siis sallittua. Pelaajat voivat myös koukuttaa vastustajan mailan omallaan, mutta he eivät saa koskea toista pelaajaa, hevosta, tai heidän muita varusteitaan tarkoituksellisesti omalla mailallaan.

Pooloon kuuluu neljä peruslyöntiä, jotka kulkevat hevosen oikealla ja vasemmalla puolella, eteen, ja taaksepäin. Pelaaja voi lyödä myös hevosen kaulan, vatsan, tai hännän ali,mutta mailan on pysyttävä aina oikeassa kädessä. Poolon harrastajat käyttävät lyöntitekniikan kehitykseen huomattavia määriä aikaa, sillä pehmeä tekniikka auttaa paitsi pallon lyömisessä oikeaoppisesti, myös hevosen helpossa hallinnassa.

Pelin aikana poolo kentällä on neljä pelaajaa per joukkue, kaikilla pelaajilla on omat velvollisuutensa hyökkääjästä puolustajaan. Peli muodostuu neljästä osasta joita kutsutaan nimellä chucka, jokainen chucka kestää seitsemän minuuttia Pelaajien tulee vaihtaa ponia osien välillä, ja vaatimuksena on vähintään kaksi ponia per pelaaja, mutta ammattitasolla poneja on useimmiten vähintään neljä per pelaaja, ja hevosta vaihdetaan joka chuckaan, useammin jos peli on äärimmäisen nopeakulkuista.

Poolo nykypäivänä

Englannissa ja Amerikassa pooloa pelataan pitkälti yläluokan keskuudessa, sekä prinssi Charles, että William ja Harry ovat aktiivisia pelaajia. Poolon laajempaan suosioon vaikuttaa negatiivisesti lajin harrastamisen kalleus, varsinkin aloitusvaiheessa. Harrastajana pelaavalla tulee olla omien hevosten, ja varusteiden mahdollisuus kuljettaa hevosia. Ammattitasolla aktiivisissa poolomaissa asuvat nuoret voivat hakeutua poolotalleille työharjoitteluun, ja lahjakkaat pelaajat pääsevät pelaamaan joukkueiden omistamilla hevosilla. Poolo on harvinainen laji siitä, että pelissä on usein ammattikentällä mukana myös harrastajia. Useilla pooloseuroilla on takanaan varakas rahoittaja, joka osallistuu otteluihin kun kykenee.

 
Jaa tämä viesti